Sveitsin valtiomuoto on erilainen kuin missään muualla maailmassa. Muutos ei ehdota että Sveitsin malli kopioitaisiin sellaisenaan Suomeen, mutta sveitsiläisten tapaan hoitaa asiansa kannattaa tutustua. Alla lyhyt kuvaus Sveitsissä millä tahansa kansainvälisillä mittareilla erinomaisin tuloksin toteutetusta suorasta demokratiasta.
*
*
Sveitsi ja suora demokratia
Sveitsi on ollut valtiomuodoltaan liittovaltio vuodesta 1848, siitä käytetään myös nimityksiä Sveitsin valaliitto tai liittotasavalta. Suora demokratia on ollut käytössä Sveitsissä liittovaltion perustamisesta alkaen.
Sveitsi ei ole Euroopan yhteisön jäsen, mutta on tehnyt kahdenvälisen sopimuksen EU:n kanssa vuonna 2000 ja hyväksynyt Shengenin ja Dublinin sopimukset 2005, kaikki kansanäänestyksillä.
Hallinnon rakenne muodostuu kolmesta tasosta: liittovaltiosta, kantoneista, 26 kpl ja kunnista, 2715 kpl (21.12.2009). Kuntaliitoksia tai myös kuntien jakautumisia tehdään kansalaisten tahdon ja käytännön tarpeiden mukaan.
Liittovaltio huolehtii mm. turvallisuus- ja ulkopolitiikasta, rahataloudesta, perustuslainsäädännöstä ja maanpuolustuksesta siltä osin, kuin sille on perustuslaissa myönnetty niihin valtaa. Asiat, joita ei ole määrätty liittovaltion toimivaltaan, kuuluvat kantoneille, eikä liittovaltio voi näihin puuttua ilman perustuslain muutosta.
Kantonit ovat alkuperäisiä pikkuvaltioita, jotka muodostivat liittovaltion vuonna 1848 ja niiden toimivalta on laaja. Jokaisella kantonilla on oma perustuslaki, lainsäädäntö, eduskunta, hallitus ja oikeusistuimet. Esimerkiksi poliisitoimi hoidetaan kantoni- ja kuntatasolla.
Myös kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus asioistaan, joka vaihtelee kantoneittain. 1/5 kunnista on oma parlamentti, sen sijaan 4/5 kunnista päätöksenteko tapahtuu vain suoralla demokratialla yhteisön kokouksissa, eikä kunnanvaltuutettuja ole lainkaan.
Naiset saivat äänioikeuden liittovaltion vaaleissa vuonna 1971, kantonitasolla äänioikeus ulottui koko Sveitsiin vasta vuonna 1990.
Muutosehdotus perustuslakiin tarvitsee 100 000 ihmisen allekirjoituksen, jotka on kerättävä 18 kuukauden aikana, tämän jälkeen aloite menee kansanäänestykseen. Halutessaan viranomaiset voivat vastata muutosehdotukseen vastaehdotuksella, toiveenaan, että ihmiset kannattaisivat äänestyksessä tätä alkuperäisen aloitteen sijasta.
Kansalaisilla on kansanäänestyksen kautta mahdollisuus veto-oikeuteen liittovaltion säätämissä laeissa, liittovaltion tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa ja hallituksen tai eduskunnan tekemissä lakimuutosehdotuksissa. Tällöin kansaäänestys pidetään jos 50 000 kansalaista niin vaatii allekirjoituksin, jotka on kerätty 100 päivässä kyseisen säädöksen julkistamisesta.
Sveitsin parlamentti eli liittokokous (Bundesversammlung) on kaksikamarinen, ja se on maan ylin lakia säätävä elin. Alahuoneessa eli kansallisneuvostossa (Nationalrat) on 200 edustajaa, jotka on valittu yleisillä vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylähuoneessa (Ständerat) on 46 kantonien lähettämää edustajaa.
Sveitsissä on monipuoluejärjestelmä, parlamentissa on edustettuna 12 eri puoluetta. Parlamentti valitsee hallituksen. Parlamentti kokoontuu normaalisti vain neljästi vuodessa, kolmen viikon jaksoissa, joskin valiokunnat työskentelevät istuntokausien välisenäkin aikana. Ylimääräisiä istuntoja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Kansanedustajat ovat luottamustehtävässään osa-aikaisia, ja pitävät yleensä aikaisemman ammattinsa ja työnsä, edustaen siten aidosti eri intressiryhmiä.
Sveitsillä ei ole yksittäistä valtionpäämiestä vaan seitsenjäseninen hallitukseen rinnastettava liittoneuvosto (Bundesrat) toimii yhdessä valtionpäämiehenä. Liittoneuvoston jäsenet työskentelevät presidenttinä vuoden kerrallaan varsinaisen ministerin tehtävänsä rinnalla. Bundespresidentti on määritelty latinankielisellä termillä ”Primus inter pares”, joka tarkoittaa ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”. Presidentillä ei ole valtaoikeuksia muiden liittoneuvosto jäsenten yli, pääasiallisin tehtävä on edustaa maata ulospäin. Vuonna 2012 liittopresidenttinä toimii Evelinen Widmer-Schlumpf, jonka varsinaisena vastuualueena on Eidgenössische Finanzdepartement (EFD), eli valtiovarainministeriö.
Vuonna 2009 työttömyys oli 3,7 prosenttia, vastaavissa lukemissa sen odotetaan pysyvän myös vuonna 2011 (Suomessa marraskuussa 2010 7.1%).
Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa Sveitsin yleinen kilpailukykyindeksi oli 133 maan joukossa kaikkein korkein (2009). Kansainvälisen liikkeenjohdon koulutuskeskuksen IMD:n kevään 2010 vertailussa Sveitsi oli neljäs 58 maan joukossa. Maan vienti asukasta kohden, investoinnit ulkomaille ja ulkomailta sekä myönnettyjen patenttien suhteellinen määrä kuuluvat maailman huippuluokkaan.
Viralliset kielet ovat saksa ~sveitsinsaksa (64%), ranska (19%), italia (8%) ja retoromaani (0.5%).
Maan armeija toimii ainutlaatuisella tavalla: jokaisella alle 42-vuotiaalla miehellä on kotonaan henkilökohtainen kivääri ja ammuksia, varusmiespalvelun jälkeen armeija järjestää kertausharjoituksia kahden vuoden välein kolme viikkoa kerrallaan.
Esimerkkejä Sveitsin kansanäänestyksistä.
1879 Päätettiin parantaa alppitieverkostoa.
1879 Kuolemantuomio lakkautettiin.
1884 päätettiin olla käyttämättä 10 000 CHF Washingtonin suurlähetystöön.
1891 Torjuttiin valtion virkamiesten ja työntekijöiden etujen liiallinen parantaminen.
1893 Kiellettiin eläinten teurastus ilman tainnutusta.
1894 Hylättiin ehdotus siitä että valtio takaisi ihmisille työpaikan (Äänin 19,8% 80,2%).
2002 Hylättiin aloite työaikojen lyhentämisestä (äänin 25,4% / 74,6%).
2002 Hylättiin aloite turvapaikkaoikeuksien väärinkäyttöön puuttumisesta (49,9 % / 50,1%), mutta hyväksyttiin esitys laiksi pakollisesta työttömyysvakuutuksesta.
2003 Hylättiin ehdotus rajoittaa ydinvoiman käyttöä.
2005 Hyväksyttiin rekisteröidyt parisuhteet, hylättiin GMO-ruoan kieltäminen, hyväksyttiin työoikeuslaki.
2006Hyväksyttiin uusi ulkomaalaislaki ja muutettiin kansanedustajien 2005 säätämää turvapaikkalakia, hylättiin joustavaa eläkeikää koskeva lakialoite.
2008 Hylättiin armeijan hävittäjien melunrajoittaminen turistialueilla, hylättiin syntyvyyden lisäyspolitiikka ja kohtuullisen hampunkäytön vapauttaminen (kaikki nämä äänin n. 30% / 70%). Lapsipornon kieltävä laki hyväksyttiin.
2009 Hyväksyttiin minareettien rakentamiskielto (äänin 57.5%). Sveitsissä on 150 moskeijaa ja 4 minareettia jo ennestään.
Äänestyksiä on järjestetty lähes 600 eri kysymyksestä, samasta aiheesta on saatettu äänestää useampiakin kertoja. Äänestysaktiivisuus on vaihdellut kulloisestakin kysymyksestä riippuen 25-75% välillä.
LÄHTEET:
The Federal Assembly – The Swiss Parliament. > Sessions. 2010.
http://www.parlament.ch/e/sessionen/Pages/default.aspx. Luettu 4.4.2010.
FDFA, The Federal Department for Foreign Affairs. > Representations > Europe > Finland > Swiss representation > Information about Switzerland > Political system. 14.1.2008. <http://www.eda.admin.ch/eda/en/home/reps/eur/vfin/infoch/chpoli.html>. Luettu 3.4.2010.
Suomen ulkoasianministeriö, Suomen suurlähetystö, Bern. > Tietoa Sveitsistä > poliittinen järjestelmä. 21.12.2009. <http://www.finlandia.ch/public/default.aspx?nodeid=42238&contentlan=1&culture=fi-FI>. Luettu 4.4.2010.
*
Wikipedia, Bundespräsident. > http://de.wikipedia.org/wiki/Bundespräsident_(Schweiz)
