Visaisia kysymyksiä suorasta demokratiasta ja kansalaisaloitteesta

[Timo Hellman]

Eräs ystäväni kehitti nämä.
Näihin vastauksien keksiminen on hyvää treeniä vaalityöhön ja Muutoksen mainostamiseen.


1. Mikäli aloitteen mukaiset lainmuutokset menevät läpi, miten sen jälkeen erottuu perustuslain muuttaminen normaalin lain muuttamisesta sitovalla kansanäänestyksellä? Onko perustuslain muuttaminen tälläkin lailla jatkossakin jotenkin vaikeampaa kuin normaalin lain?

2. Jos enemmistö pääsee päättämään laeista, eikö tämä johda helposti vähemmistöjen aseman heikkenemiseen, pahimmillaan syrjiviin lakeihin?


3. Miten kansalla voi olla tarpeeksi sivistystä kyetäkseen olemaan osa päätäntävaltaista lainsäädäntökoneistoa?

4. Mikäli aloitteenmukaiset lainsäädännöt menisivät läpi, mitä teemme sitten, jos kansa mobilisoituu äänestämään lakeja, jotka on käytännössä mahdoton toteuttaa? Esim. verot alas, mutta julkisia palveluja lisää eikä velkaantuakaan saa?

[Oula Lintula]

1. Aloite ei ota tähän kysymykseen kantaa, vaan jättää sen eduskunnan pohdittavaksi. Mikäli mitään muuta ei säädetä, perustuslain muuttaminen kansalaisaloitteen ja kansanäänestyksen kautta jää edelleen mahdottomaksi.

Itse henkilökohtaisesti kannatan perustuslaille jonkinlaista vahvempaa suojaa kuin tavalliselle laille. Esimerkiksi voisin vaatia vaikka 3/4:n enemmistöä kansanäänestyksessä. Tästä voi toki joku muu esittää muita mielipiteitä.

2. Se on mahdollista. Se on mahdollista myös eduskunnan säätäessä lakeja. Mutta vähemmän todennäköistä on, että enemmistö säätäisi enemmistöä syrjiviä lakeja - kuten eduskunta on jo tehnyt.

Vähemmistöä voidaan suojella perustuslailla (ks. 1. kysymys.)

3. Demokratian kannalta kysymyksellä ei ole merkitystä. Päätöksiä on voitava tehdä myös täysin ilman sivistystä. Niin eduskuntakin tekee jo nyt.

Käytännössä lakialoitteen puolustajat kokoavat asiaa koskevaa tietoa ja jakavat sitä kansalaisille. Vastustajat voivat tehdä samoin. Kansalaisen tehtäväksi jää vertailla näitä tietoja keskenään. Kummankin etujen mukaista on pyrkiä tässä tiedonjaossa rehellisyyteen.

4. Jos lait ovat ristiriidassa keskenään, myöhemmin säädetty laki syrjäyttää aina varhaisemman (poikkeuksena perustuslaki). Jos taas ristiriitaiset lait tulevat hyväksytyiksi yhtäaikaa, on äänestyksen oheen liitettävä tarkistuskysymys, jossa äänestäjältä kysytään, kumpi laki ylittää toisen jos molemmat tulevat hyväksytyiksi.

Sinänsä esimerkissä esitetty skenaario on täysin mahdollinen eduskunnassakin jo nyt.

[JooJoo]

no just laitoin blogin tästä;

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?324-Miksi-hallitukset-valtiot-ja-muut-julkisyhteis%F6t-ovat-tyhmi%E4

Yritäppä Sveitsissä sortaa&syrjiä vähemmistöjä tai velkaantua niin huomaat että olet hyvin pian ihan yksin siinä kunnassasi niitten velkojen ja syrjivien lakiesi kanssa.

Sama pätee kantoniin ja valtioonkin.

Jos lappi saa vapaasti kuulua tai olla kuulumatta Suomen valtioon, niin ei Suomen valtio voi syrjiä ja sortaa lappilaisia. Se ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista.

Jos joku huume-homo-populaatio saisi luoda jostain kristianiasta ihan vapaasti oman pikkuvaltionsa jossa kaikki on sallittua, ja sitten viereen tulisi joku ääri-uskonnollisten oma puuhamaa jossa kaikki on kiellettyä, niin mistä silloin voi tulla enää riitaa? Ja tottakai sen paremmin menestyvän yhteisön pitää saada vapaasti estää niitä muita tulemasta nauttimaan sen yhteisön työn hedelmistä.

Minkä h**vetin takia joku Ahvenanmaa pitää olla osa Suomea? Mitä iloa siitä on kenellekkään? Ja jos pääkaupunkiseudulla kaivataan maahanmuuttajia niin miksi niitä sitten on yhtäkkiä Lieksassa?

[Marjukka Kaakkola]

Visaisiin kysymyksiin on vastauksia täällä (http://www.muutos2011.fi/wpmuutos/useinkysyttya/) ja siellä on myös lisää kysymyksiä.