Liittovaltion Ueli Maurer tulee voiton jälkeen American Sports Media imperialistien mukana lehdistökeskukseen. Valtionpäämies, joka puhuu ilman Bodyguard rennosti kronikoitsija - tämä on aivan ainutlaatuista maailmassa. Vai? Ueli Maurer hymyilee: "Kyllä, toimittajat ovat itse asiassa vaarallisempiaa kuin kansa ..."

Useat ulkomaiset toimittajat kyselivät myöhemmin: Oliko tuo Sveitsin presidentti? He eivät osaa eivätkä halua uskoa, että on olemassa kansakunta tässä maailmassa, jota hallitaan niin perus-Demokraattisesti, että valtion ylin hallitsija yksinkertaisesti vain ilman ennakkoilmoitusta kävelee paikalle ja juttelee rennosti toimittajille ja pitää vielä hauskaa. Venäläisten kollegojeni piti etsiä jälkeenpäin Internetistä kuvia Ueli Maurer ja järkyttyneenä todeta: Kyllä, se oli todella Sveitsin presidentti.
Jep, Jep, jos Putin tietäisi, vai.

Nuorisolaki 1 § Tavoite

Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

Kokoontumislaki 3 § Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet

Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kokoontumislaki 25 § Rikoslain rangaistussäännökset

Rangaistus syrjinnästä yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 §:ssä. (11.4.2008/214)

Oulun käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1955 syntyneen naisen 500 euron sakkoihin syrjinnästä.

Oulun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa työskentelevä nainen kieltäytyi tarjoilemasta alkoholijuomia kahdelle asiakkaalle marraskuussa 2009. Tarjoilijan mukaan syy oli se, etteivät he suostuneet esittämään henkilöllisyystodistuksiaan. Asiakkaat puolestaan katsoivat, että tarjoilu evättiin heidän etnisen taustansa vuoksi. He ovat mustalaisia.

Käräjäoikeus uskoi asiakkaita ja langetti tarjoilijalle rikostuomion. Tuomioistuin katsoi, että teolla loukattiin heidän itsetuntoaan ja ihmisarvoaan. Se velvoitti tarjoilijan ja hänen työnantajayrityksensä maksamaan kummallekin romanille 500 euron kärsimyskorvauksen.

Heidän oikeudenkäyntikulunsa maksaa valtio.

Date: Thu, 16 May 2013 16:15:25
Subject: Rikosilmoitus 8010/R/13689/13
To: kirjaamo.helsinki@poliisi.fi

Terve,

kuulin tänään, että minusta on tehty 1.3.2013 rikosilmoitus, jonka diaarinumero on 8010/R/13689/13. Rikosnimike on törkeä kunnianloukkaus. Ilmoituksen on tehnyt Dan Koivulaakso -niminen henkilö.
Haluaisin tietää ilmoituksen sisällön ja esitutkinnan vaiheen. Ilmoituksen mukaan olen lähettänyt viestejä. Mistä viesteistä on kyse?
Lähetätkö minulle kaikki mahdolliset tiedot tähän ilmoitukseen liittyen sähköpostiini.

Terveisin,
Junes Lokka.

9 § (9.6.2000/531) Kunnianloukkaus
Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

10 § (9.6.2000/531) Törkeä kunnianloukkaus

Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa

1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka

2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa

ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Poliisi valehtelee tai ei tunne lakia

Kirjoittanut Dan Koivulaakso 29.11.2012

Olin tänään aamulla menossa ystäväni kuulustelutodistajaksi rikoskuulusteluun.

[...]

Tullessamme Pasilan poliisitalolle meitä oli vastassa Toni Pohjonen niminen poliisi, jolle ystäväni ilmoitti ottaneensa mukaan kuulustelutodistajan. Pohjonen ilmoitti, että ei käy. Hän totesi, että “kuulustelutodistajan on lain mukaan oltava poliisi”.

[...]

Ensimmäinen kysymys, joka Pohjosen toiminnasta herää on, miksi hän ei puhunut minulle totta esitutkintaa koskevasta lainsäädännöstä?

[...]

En rehellisesti sanottuna tiedä kumpi on huolestuttavampaa: se, jos kokeneelta vaikuttava kuulustelija ei tunne esitutkintalakia vai se, jos hän valehtelee surutta kuulusteltavalle ja tämän kuulustelutodistajalle, jotka molemmat tietävät poliisin olevan väärässä. Todettakoon, että varsinainen kuulusteltu ei pyytänyt paikalle toista poliisia kuulustelutodistajaksi. Kysymys, johon en itse osaa vastata ystäväni puolesta on, olisiko toinen poliisi ylipäätänsä ollut esitutkintalaissa määritettävä ”luotettava kuulustelutodistaja”. Yleensä poliisien on mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa lähinnä ajateltu suojelevan toisiaan. Tässä tapauksessa asia on erityisen kiinnostava koska koko rikosepäily liittyy perusoikeuksiin ja EIT:stä on vastaavasta tapauksesta vapauttava päätös. Miksi koko asiaa edes tutkitaan kun oikeuskäytäntö toteaa, ettei rikosta ole.
Kolmannessa puhelussa Pohjonen keksi perusteeksi evätä minun toimiminen kuulustelutodistajana sen, että poliisi ei voinut tarkistaa esteettömyyttäni ja luotettavuuttani etukäteen. Totesin, että hän näkee tietoni avatessaan koneensa, joka hänellä joka tapauksessa on kuulusteluissa auki.

[...]

Tähän nokkela poliisiystävämme totesi, että minun tietojeni hakeminen koneelta olisi estänyt esitutkinnan suorittamisen viipymättä. Tätä voi omalta osaltaan pitää lähes huvittavana tulkintana kun käsiteltävänä oleva tapahtumakulku juontaa juurensa kesään 2012. Käymääni kolme puhelua poliisin kanssa olivat erittäin turhauttavia. Jätän silti Pohjosen vänkäämisen minun yöunistani, asioiden ymmärtämisestä ja muusta vastaavasta omaan arvoonsa. Pysykää langoilla ja hankkikaa popcornia. Tästä saattaa vielä tulla mielenkiintoista.

Lopuksi vielä tekstissä mainitut lakipykälät, ettei tarvitse googlailla.

[...]

Dan Koivulaakso 29.11.2012: Poliisi valehtelee tai ei tunne lakia

Jyväskylä on varsin tasaista aluetta, joten en ole niin varma idean sopivuudesta Jyväskylään. Kuitenkin, ideani tulee Earthship-nimisistä ekotaloista, jotka hyödyntävät maan omaa lämmönvarastointikykyä ja passiivista auringonvaloa lämmitykseen. Tuo nimi on sitten patentoitu, joten käsitelkää tätä siitä erillisenä ideana.

Idea olisi rakentaa kerrostalo maahan kaivettuun kuoppaan niin, että osa seinistä on kokonaan maa-ainesta vasten. Mahdollisesti seinät joudutaan valmistetaan jostain lämpöä johtavasta materiaalista, jotta tuo varastoitunut lämpö myös johtuisi huoneistoihin. Voi olla, että talosta tulisi jopa liian kuuma, joten lämpötasapaino pitää suunnitella hyvin. En ole arkkitehti, joten tähän joudutte miettimään itse ratkaisut.

Väliseinät saattaa olla mahdollista tehdä kierrätysmateriaaleista. Ulkoseinät kuitenkin ovat normaaleista materiaaleista tehtyjä. Esimerkiksi nuo hiekalla täytetyt autonrenkaat kestävät yhden kerroksen rakennuksissa ulkonakin myrskyissä, joten seinien suojassa niitä voinee käyttää myös korkeammissa taloissa.

Taloon voidaan tulla sisään siltaa pitkin talon ylimpään kerrokseen. Täten ei joutuisi polkemaan ylämäkeen mentäessä ulos polkupyörällä. Ylimpään kerrokseen suunnitellaan hyvät tilat polkupyörien säilytykselle ja tähdätään tällä myös kuormapyörien käyttöön esimerkiksi ostoksia tehdessä. Autopaikkoja ei taloon tule lainkaan tai vain vähän.

Asuinhuoneet tehdään tarkoituksella pieniksi tiiviin kaupunkirakenteen aikaansaamiseksi, eikä niihin asenneta omia keittiöitä tai vaatteidenpesupaikkaa (omassa talossani on jo nyt pesutupa, joten tämä ei ole ennenkuulumatonta). Sen sijaan tällaiset kaikille tarpeelliset toimet, jotka eivät kuitenkaan vaadi yksityisyyttä, hoidettaisiin kokonaan yhteisissä tiloissa, joihin myöskin voidaan sitten hankkia isompia eriä kerralla toimintoja tekevät laitteistot, joten tässäkin voidaan varmaan saavuttaa energiatehokkuutta.

Talon julkisivua voisi yrittää saada hyvin käyttökelpoiseksi myös viljelylle rakentamalla talo sellaiseen suuntaan, jossa se saa auringonvaloa parhaiten ja tämä julkisivu olisi lasitettu. Nyt vähän englanninkielistä lainausta Wikipediasta, kun en uskalla suomentaa epätarkkuuksien välttämiseksi: "To allow the sun to heat the mass of the Earthship, the solar-oriented wall is angled so that it is perpendicular to light from the winter sun. This allows for maximum exposure in the winter, when heat is wanted, and lesser exposure in the summer, when heat is to be avoided. Some Earthships, especially those built in colder climates, use insulated shading on the solar-orientated wall to reduce heat loss during the night (Reynolds 2000)."

Kaikki harmaa vesi otetaan talteen. Noita julkisivun viljelyksiä käytetään sitten luonnollisena harmaanvedenpuhdistamona; myöskin esimerkiksi vessan huuhteluun sitä voi käyttää. Käyttövettä voidaan kerätä myös sadevedestä, lumesta ja kondenssivedestä. Juomavesi puhdistetaan ennen käyttöönottoa.

Ilma rakennuksessa kiertää luonnollisesti. Sisään virtaa viileämpää ilmaa, joka lämmettyään johdatetaan ulos katon kautta. Sähkön suhteen pyrittäisiin myös mahdollisimman pitkälti omavaraisuuteen. Täten olisi käytettävä mahdollisimman paljon uusiutuvia energianlähteitä. On esitetty, että esimerkiksi junien akut voisivat toimia sähkön varastoinnissa pahoille päiville. Bioenergian käyttöä ainakin pitäisi harkita, kun kerran kerrostalo saattaisi olla jo riittävän iso lähde biojätteelle.

Suomessa on yksi Earthshipistä mallia ottava taloprojekti. Jouni Koistinen, joka on käsittääkseni sitä rakentamassa/rakentanut (en ole ihan varma), luennoi hankkeestaan aina silloin tällöin. Löysin ainakin yhden videon näistä luennoista: https://www.youtube.com/watch?v=I7SPvUPNALU Siitä on myös Facebook-ryhmä: www.facebook.com/EarthshipFinland Hänellä on myös innovaatioita, joita en tähän osannut laittaa, sähkön paikalliseen tuotantoon ja paikallisesti tuotetun höyryn käytöstä keittiöissä. Sekin säästäisi sähkön tarvetta.

Aha! Tiesinhän, että ulkonäkö pettää. Lukiessani tuota paperia huomasin, että edelleen taustalla on talouskasvu-uskonto, eikä oikea halu puuttua ongelmiin. Kestävä kehitys on edelleen vihreän kapitalismin synonyymi poliittisessa jargonissa. Nyt yritän perustella tämän väitteeni:

Kohdassa 3c sanotaan "Luonto-osaamisemme on kansainvälinen kilpailuetumme ja Suomen valtti." Anteeksi, mutta että kansainvälinen kilpailuetu? Kilpailu on jo sinänsä uusliberaalin talousajattelun käsite, jolla tarkoitetaan mahdollisimman suurta myyntimäärää sivuvaikutuksista, kuten ympäristön tuhoutumisesta piittaamatta. Sitten tuo kansainvälisyys ei kuulu mitenkään kestävään kehitykseen myöskään, vaan tavarat pitäisi tuottaa lähellä, jotta vähennettäisiin kuljetusten tuottamia päästöjä. Pelkäänpä, että tuo kohta tarkoittaa myös turismin lisäämispyrkimyksiä, ja turismihan jo määritelmältään tarkoittaa ihmisten kulkemista paikasta toiseen, eli päästöjä.

4a-kohta lukee "Suomi pystyy olemaan kestävästi menestyvä yhteiskunta, jos kykenemme ylläpitämään ja panostamaan korkeaan koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin."
Innovaatioita ei määritellä mitenkään tässä. Mikä tahansa innovaatio kun ei lähtökohtaisesti ole ympäristöystävällinen (tai noh, oikein mikään ei ole, mutta tarkoitan verrattuna nykyisessä käytössä oleviin tavaroihin, joista ihmiset eivät haluaisi luopuakaan). Parempi sananmuoto olisi "ympäristöystävällisiin innovaatioihin".

Sitten tuo korkea koulutus nykyisessä poliittisessa jargonissa tarkoittaa yleensä työnteon lisäämistä. Sekään ei välttämättä ole kestävää. Toki askeettisemmat työnteon muodot esimerkiksi kuljetuksessa olisivat ilmaston kannalta parempia, mutta harvemmin sellaista tarkoitetaan poliittisessa jargonissa. Jos halutaan kestävää kehitystä, työtä ei pitäisi tehdä ainoastaan talouskasvun takia. Uusi työnteon syy voisi tällöin olla "Työtä tehdään vain, jos on joku, joka haluaa sitä tehdä omasta taloustilanteesta riippumattomasta tahdostaan". Jos korkean koulutuksen syyksi toisaalta määriteltäisiin poliittinen osaaminen, se tarkoittaisi ihmisistä itsestään lähtevää halua estää kestämättömien päätösten tekemistä. Eli siis voitaisiin muuttaa tuo muotoon "panostamaan korkeaan koulutukseen poliittisen vastavoiman luomiseksi".

4c-kohta ilmaisee taustalla olevan talouskasvuajattelun kaikkein selvimmin: "Osaamista tulee hyödyntää tehokkaasti: panostukset tutkimukseen ja kehitykseen näkyvät myös suomalaisina laadukkaina myyntituotteina ja –palveluina markkinoilla. Kestävän kasvumme ja kilpailukykymme on nojauduttava huippuosaamiseen." Huomatkaa sana "kasvumme". Käsitykseni mukaan vaikkapa Kiina on nopeimpia talouskasvajia ja samalla isoimpia päästöjen aiheuttajia. Epäilisin jonkinlaista syy-seuraussuhdetta. Tätä ei kuitenkaan tällä kirjoituksella ollut tarkoitus todistaa, vaan se, että talouskasvuajattelu on tässäkin paperissa takana. Todistustaakka tämänvastaisesta kun on päätöstentekijöillä, jotka talouskasvua ajavat. Yritän kuitenkin jotain: Talouskasvu vaatii (fysiikan määritelmän mukaista) työtä ja työtä ei voi tehdä ilman energiahukkaa termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan.

5. kohdan otsikko sisältää jo työretoriikan ytimen, työtä pitää olla kaikille. Työtä vaan on jo fyysisesti mahdotonta tehdä ilman energiahukkaa (termodynamiikan toinen pääsääntö). Tämän pitäisi jo riittää todistamaan sen, että työnteko ei ole kestävää. Toisaalta en sitäkään kiistä, että työllä ei voisi olla hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Yleensä näin ei kuitenkaan ole, vaan ihmissuhteet ovat ne tärkeimmät tekijät työviihtyvyyteen. http://www.talouselama.fi/Tebatti/pu...arvoa/a2162570
Oma ehdotukseni uudesta työn määritelmästä tulikin jo esille.

Sprachenfreiheit
Art. 18
Die Sprachenfreiheit ist gewährleistet.

Anspruch auf Grundschulunterricht
Art. 19
Der Anspruch auf ausreichenden und unentgeltlichen Grundschulunterricht ist gewährleistet.

Wissenschaftsfreiheit
Art. 20
Die Freiheit der wissenschaftlichen Lehre und Forschung ist gewährleistet.

Kunstfreiheit
Art. 21
Die Freiheit der Kunst ist gewährleistet.

1. Kapitel
Allgemeine Bestimmungen

Politische Rechte
Art. 136
1 Die politischen Rechte in Bundessachen stehen allen Schweizerinnen und Schweizern zu, die das 18. Altersjahr zurückgelegt haben und die nicht wegen Geisteskrankheit oder Geistesschwäche entmündigt sind. Alle haben die gleichen politischen Rechte und Pflichten.
2 Sie können an den Nationalratswahlen und an den Abstimmungen des Bundes teilnehmen sowie Volksinitiativen und Referenden in Bundesangelegenheiten ergreifen und unterzeichnen.

Politische Parteien
Art. 137
Die politischen Parteien wirken an der Meinungs- und Willensbildung des Volkes mit.

2. Kapitel
Initiative und Referendum

Volksinitiative auf Totalrevision der Bundesverfassung

Art. 138
1 100 000 Stimmberechtigte können innert 18 Monaten seit der amtlichen Veröffentlichung ihrer Initiative eine Totalrevision der Bundesverfassung vorschlagen.1
2 Dieses Begehren ist dem Volk zur Abstimmung zu unterbreiten.

Volksinitiative auf Teilrevision der Bundesverfassung

Art. 1392
1 100 000 Stimmberechtigte können innert 18 Monaten seit der amtlichen Veröffentlichung ihrer Initiative eine Teilrevision der Bundesverfassung verlangen.
2 Die Volksinitiative auf Teilrevision der Bundesverfassung kann die Form der allgemeinen Anregung oder des ausgearbeiteten Entwurfs haben.
3 Verletzt die Initiative die Einheit der Form, die Einheit der Materie oder zwingende Bestimmungen des Völkerrechts, so erklärt die Bundesversammlung sie für ganz oder teilweise ungültig.
4 Ist die Bundesversammlung mit einer Initiative in der Form der allgemeinen Anregung einverstanden, so arbeitet sie die Teilrevision im Sinn der Initiative aus und unterbreitet sie Volk und Ständen zur Abstimmung. Lehnt sie die Initiative ab, so unterbreitet sie diese dem Volk zur Abstimmung; das Volk entscheidet, ob der Initiative Folge zu geben ist. Stimmt es zu, so arbeitet die Bundesversammlung eine entsprechende Vorlage aus.
5 Eine Initiative in der Form des ausgearbeiteten Entwurfs wird Volk und Ständen zur Abstimmung unterbreitet. Die Bundesversammlung empfiehlt die Initiative zur Annahme oder zur Ablehnung. Sie kann der Initiative einen Gegenentwurf gegenüberstellen.

Art. 139a3

Verfahren bei Initiative und Gegenentwurf

Art. 139b4
1 Die Stimmberechtigten stimmen gleichzeitig über die Initiative und den Gegenentwurf ab.5
2 Sie können beiden Vorlagen zustimmen. In der Stichfrage können sie angeben, welcher Vorlage sie den Vorrang geben, falls beide angenommen werden.
3 Erzielt bei angenommenen Verfassungsänderungen in der Stichfrage die eine Vorlage mehr Volks- und die andere mehr Standesstimmen, so tritt die Vorlage in Kraft, bei welcher der prozentuale Anteil der Volksstimmen und der prozentuale Anteil der Standesstimmen in der Stichfrage die grössere Summe ergeben.

Obligatorisches Referendum

Art. 140
1 Volk und Ständen werden zur Abstimmung unterbreitet:
a. die Änderungen der Bundesverfassung;
b. der Beitritt zu Organisationen für kollektive Sicherheit oder zu supranationalen Gemeinschaften;
c. die dringlich erklärten Bundesgesetze, die keine Verfassungsgrundlage haben und deren Geltungsdauer ein Jahr übersteigt; diese Bundesgesetze müssen innerhalb eines Jahres nach Annahme durch die Bundesversammlung zur Abstimmung unterbreitet werden.
2 Dem Volk werden zur Abstimmung unterbreitet:
a. die Volksinitiativen auf Totalrevision der Bundesverfassung;
abis. …6
b.7 die Volksinitiativen auf Teilrevision der Bundesverfassung in der Form der allgemeinen Anregung, die von der Bundesversammlung abgelehnt worden sind;
c. die Frage, ob eine Totalrevision der Bundesverfassung durchzuführen ist, bei Uneinigkeit der beiden Räte.

Fakultatives Referendum

Art. 141
1 Verlangen es 50 000 Stimmberechtigte oder acht Kantone innerhalb von 100 Tagen seit der amtlichen Veröffentlichung des Erlasses, so werden dem Volk zur Abstimmung vorgelegt:8
a. Bundesgesetze;
b. dringlich erklärte Bundesgesetze, deren Geltungsdauer ein Jahr übersteigt;
c. Bundesbeschlüsse, soweit Verfassung oder Gesetz dies vorsehen;
d. völkerrechtliche Verträge, die:
1. unbefristet und unkündbar sind,
2. den Beitritt zu einer internationalen Organisation vorsehen,
3.9 wichtige rechtsetzende Bestimmungen enthalten oder deren Umsetzung den Erlass von Bundesgesetzen erfordert.
2 …10

Umsetzung von völkerrechtlichen Verträgen

Art. 141a11
1 Untersteht der Genehmigungsbeschluss eines völkerrechtlichen Vertrags dem obligatorischen Referendum, so kann die Bundesversammlung die Verfassungsänderungen, die der Umsetzung des Vertrages dienen, in den Genehmigungsbeschluss aufnehmen.
2 Untersteht der Genehmigungsbeschluss eines völkerrechtlichen Vertrags dem fakultativen Referendum, so kann die Bundesversammlung die Gesetzesänderungen, die der Umsetzung des Vertrages dienen, in den Genehmigungsbeschluss aufnehmen.

Erforderliche Mehrheiten

Art. 142
1 Die Vorlagen, die dem Volk zur Abstimmung unterbreitet werden, sind angenommen, wenn die Mehrheit der Stimmenden sich dafür ausspricht.
2 Die Vorlagen, die Volk und Ständen zur Abstimmung unterbreitet werden, sind angenommen, wenn die Mehrheit der Stimmenden und die Mehrheit der Stände sich dafür aussprechen.
3 Das Ergebnis der Volksabstimmung im Kanton gilt als dessen Standesstimme.
4 Die Kantone Obwalden, Nidwalden, Basel-Stadt, Basel-Landschaft, Appenzell Ausserrhoden und Appenzell Innerrhoden haben je eine halbe Standesstimme.

2 Luku
Aloite ja kansanäänestys

Kansalaisaloite, liittovaltion perustuslain muutos.

138 artikla
1 100000 äänestäjää voivat 18 kuukauden kuluessa, aloitteensa virallisen julkaisu jälkeen ehdottaa liittovaltion perustuslain muutosta.
2 Tämä pyyntö on toimitettava kansalle äänestettäväksi.

Kansalaisaloite, liittovaltion perustuslain osittaismuutos.

Art 1392
1 100000 äänestäjää voivat 18 kuukauden kuluessa, aloitteensa virallisen julkaisu jälkeen ehdottaa liittovaltion perustuslain osittaismuutosta.
2 kansalaisaloiteoikeus liittovaltion perustuslain osittaismuutokseksi voi olla kokonaisvaltainen esitys tai valmisteltu ehdotus.
3 Mikäli aloite loukkaa muodollisesti tai aineellisesti yhtenäisyyttä, tai pakollisia kansalaisoikeuksia, liittokokous julistaa, että se on kokonaan tai osittain virheellinen.
4. Onko liittokokous samaa mieltä aloitteen muodosta yleisesti, se työstää osittaismuutos aloitteen tarkoituksen mukaiseksi ja toimittaa sen kansan ja kantonien äänestettäväksi. Jos se (liittkokokous) hylkää aloitteen, se esittää sen kansan äänestettäväksi, ja kansa päättää antaako aloite aihetta jatkokäsittelylle. Jos antaa, liittokokous valmistelee sopivan toimintamallin.
5 Ehdotus-muotoisesta aloitteesta toimitetaan kantonien- ja kansanäänestys. Liittokokous suosittelee, joko aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Se saattaa antaa vastaehdotuksen aloitteelle.

Art 139a3

Menettelyt aloite ja vastaehdotus

Art 139b4
1 äänioikeutetut äänestävät yhtäaikaa aloitteesta ja vastaehdotuksesta
2 He voivat olla samaa mieltä molemmista. Apukysymyksellä he voivat määrittää, mikä malli voittaa, jos molemmat hyväksyttiin.
3 Mikäli muutosaloitteista toinen saa apukysymyksessä enemmän kansan ja toinen kantonien ääniä, voimaan tulee se, jossa kansan ja kantonien prosentuaalinen summa on suurempi.

Pakollinen kansanäänestys

140 artikla
1. Kansan ja kantoniien tulee äänestää:
a. liittovaltion perustuslain muuttamisesta;
b. liittymisestä kollektiivisen turvallisuuden järjestöihin tai ylikansallisiin yhteisöihin;
c. kiireelliseksi julistetuista liittovaltion laeista, joilla ei ole perustuslain perustetta ja joiden voimassaoloaika ylittää vuoden, nämä liittovaltion lait on toimitettava kansanäänestykseen vuoden kuluessa liittokokous hyväksynnästä.
2 Kansan tulee äänestää:
a. liittovaltion perustuslakia muuttavista Kansalaisaloitteista;
b. liittovaltion perustuslakia osittain muuttavista Kansalaisaloite ehdotuksista, jotka liittokokous on hylännyt;
c. silloin kun parlamentin kamarit ovat eri mieltä liittovaltion perustuslain muuttamisesta.

Valinnainen kansanäänestys

141 artikla
1 Kansa saa käskyn äänestämään, Kun sitä haluaa 50 000 äänestäjää tai kahdeksan kantonia 100 päivän kuluessa virallisesti julkaistun:
a liittovaltion lain;
b. kiirelliseksi julistetun liittovaltion lain joka on voimassa yli vuoden;
c. Liittovaltion päätökset, siinä määrin kuin niistä perustuslaissa tai laeissa määrätään;
d. kansainväliset sopimukset jotka:
1 ovat rajoittamattomia voimassaololtaan ja joista ei voi erota,
2 liittävät johonkin kansainväliseen järjestöön
3. sisältää tärkeitä säännöksiä tai niiden täytäntöönpano edellyttää liittovaltion lainsäädännön säätämistä.

Kansainvälisten sopimusten soveltamisen

Art 141a11
1 alisteinen hyväksymispäätöksen kansainvälinen sopimus kuin liittokokous voi ottaa pakollinen kansanäänestys, perustuslain muutokset, toimeenpanoa ohjaavat sopimuksen, hyväksymispäätökseen.
2 alisteinen hyväksymispäätöksen kansainvälinen sopimus kuin liittokokous voi kestää jopa valinnainen kansanäänestys, lain muutokset, toimeenpanoa ohjaavat sopimuksen, hyväksymispäätökseen.

Määräenemmistöjä

142 artikla
1. Aseta asiakirjat toimitetaan kansanäänestyksessä hyväksytään, jos äänestäjien enemmistö kannattaa.
2 malleja, että ihmiset ja esineet ovat jätetään äänestyksessä hyväksyttiin jos äänestäjien enemmistö ja suurin osa seisoo äänestämään.
3 kansanäänestyksen tulos on kantonin pidetään kantonin ääni.
4 kantonien Obwalden, Nidwalden, Basel-Stadt, Basel-Landschaft, Appenzell Ausserrhoden ja Appenzell Innerrhoden kukin puoli kantonin ääni.

"Sowohl Marktwettbewerb wie politischer Wettbewerb zerstreuen Macht, verhindern Übermacht, aber nur, wenn dabei eine Beisshemmung aus kollektivem Vorverständnis gilt. Und nur, wenn nicht eine der beiden Machtbeschränkungen, hier die Politik, die andere aushebeln will. Aus diesem Grunde wäre es dramatisch falsch, wenn die bürgerlichen Parteien mit einem Gegenvorschlag von Mindestlöhnen das Signal bestätigten, dass Mehrheiten aus der Politik über die Märkte verfügen dürfen."

Die Linke hat die demokratische Selbstbindung längst verlassen, sie will hohe Mindestlöhne, die weit über Firmenproduktivitäten und weit über europäischen oder gar asiatischen Wettbewerbern liegen, sie will Lohngrenzen «eins zu zwölf». Noch vor gut 25 Jahren lehnte aber der Gewerkschaftsbund einen landesweiten Mindestlohn ab, er hielt die Selbstbeschränkung ein.

Europa wurde von den «Linken aller Parteien» ruiniert. Regeln gegen freie Arbeitszeiten und Überstunden entmündigen die Arbeitenden, Mindestlöhne und Kündigungsverbote die Firmen. Eine von der Politik gegen den Protest von 155 Ökonomen verfügte künstliche Einheitswährung macht den Süden des Kontinents zum Satelliten und lässt ihn verarmen.