Akateemisten tulevaisuustyöpaja
— 25.01.2011 kello 22:30 (627 Lukukertaa)
Tekniikan Akateemisten Liitto (TEK) järjesti tulevaisuustyöpajan, johon koottiin ehdokkaita yhteen yli puoluerajojen luomaan ajatuksia siitä, miten seuraavalla vaalikaudella hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus taataan. Paikalla oli myös TEK:n ja Aalto-yliopiston väkeä.
Aihealueena oli löyhästi TEK:n esittämät toimenpiteet seuraavaan hallitusohjelmaan:
• Teknologian merkityksen pitää näkyä myös yliopistojen rahoituksessa
• Työurat pitenevät, kun panostetaan ammatilliseen osaamiseen
• Esteet pois teknologiayrittäjyyden tieltä
• Verotus tukemaan työntekoa ja kestävää kulutusta
• Ammattiliitoille kanneoikeus, harmaa talous kuriin
Aiheita pohdittiin ryhmätöinä ja ryhmissä piti päästä konsensukseen muille esitettävistä asioista. Ensimmäisessä ryhmässäni muut olivat vihreitä. He eivät lämminneet ajatukselleni, että teknologian ja luonnontieteiden koulutukseen pitäisi panostaa vaikka humanistisen koulutuksen kustannuksella. Minä en sitten pitänyt ajatuksesta, että energiaverotuksella rampautetaan Suomen reaalinen kilpailukyky. Vihreät tuntuvat uskovan vähähiilisyyden olevan ohjaava tekijä teollisuuden ja kaupan kehityksessä. Itse uskon päästökauppaviritelmän painuvan unholaan, kun länsimaiden talous jatkaa heikentymistä ja Kiinalla sekä muilla kehittyvillä mailla on etulyöntiasema myös energiantuotannon ja saastuttamisen kanssa. Löysimme kuitenkin yhteisiä asioita harmaan talouden kitkemisessä, yrittäjyyden helpottamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, opintojen valinnaisuudessa sekä koulutuksen laadun ja resursoinnin lisäämisessä.
Tässä on toisen ryhmätyön tulos, joka kuvastaa hyvinvoivan työyhteisön oppimiskykyä ja joustavuutta, jotta se selviytyy tulevaisuuden haasteista.
Kuva 1. Hyvinvoiva työyhteisö. Muotoiltu Aalto-yliopiston Design Factoryn tiloissa.
Kolmannessa ryhmässä pohdin piraattien kanssa kannustimia kehitysinvestointeihin pienille ja keskisuurille yrityksille. Pääsimme aiheessa vasta alkuun, mutta lähtisimme muuttamaan valtion riskirahoitusjärjestelmää ja luomaan verokannustimia kehitysinvestoinneille.
Kuva 2. Minä ja pari merirosvoa.
Yleisesti ottaen tilaisuudessa oli hyvä henki, vaikka paikalla oli ehdokkaita puoluekartan eri puolilta. Näin yleisellä tasolla aihepiireistä löytyi paljon yhteisiä tavoitteita ja joitain keinojakin. Perustulo ja energian haittaverotus olivat paljon kannatettuja asioita, mutta ne eivät saaneet kaikkien tukea. Perustulolle esitettiin mm. Tanskan mallia, jossa perustulo olisi 500 euroa ja valtio takaisi tonnin kuussa kykyjen mukaisessa sekä valtiota hyödyttävässä työssä.
Tilaisuuden keskusteluissa sivuttiin muitakin aiheita. Jos niistä enteilee tulevaa keskituloisen (poliittisessa kielessä hyvätuloisen) kannalta, niin ei hyvältä näytä. Energiaverotusta kiristetään ja se iskee erityisesti helsinkiläisiin hiilivoimaloiden vuoksi. Omaisuuden verottamista aiotaan kiristää tavalla tai toisella. Arvonlisäverotuksen ja ansiotuloverotuksen kiristykset uhkaavat. Toisaalta osa näistä iskee kaikkiin tasaveromaisesti. Toinen trendi näytti olevan hiljainen hyväksyntä julkisen sektorin pienentämiselle. Saa nähdä, mitä siitä puhutaan ääneen vaalien jälkeen.
Kommentit
Jätä kommentti





Email Blog Entry