Petri Kaivanto

Uskonto on suurten hippi-ikäluokkien uuvahdettua ja kommunismin kukistuttua tehnyt ikävän ja näyttävän paluun Euroopan politiikkaan ja islam on siihen myös osasyyllinen. Suomessa uusittiin uskonnonvapauslaki ja hautaustoimilaki joitain vuosia sitten. Kompromissit olivat huonoja, epätasa-arvoistavia ja lisäsivät monoteististen uskontojen kuristusotetta Suomesta. Uskovaiset lainlaatijat lanseerasivat käsitteen "positiivinen uskonnonvapaus".

Uskontojen ja aatteiden sekamelskassa ainoa reilu ja demokraattinen ratkaisu olisi täysin sekulaari valtio, mutta niin katoliset, ortodoksit kuin luterilaisetkin pitävät tiukasti kiinni saavutetuista asemistaan. Paradoksaalisesti paavin Italiassa kirkko ja valtio ovat enemmän erillään kuin vaikkapa Pohjoismaissa. Kiitos Mussolinin. Katolisen Euroopan pimeyden ytimiä ovat tietysti Irlanti, Portugali, Puola ja Timo Soini. Venäjällä parin sukupolven uskontovaje on korvautumassa toisaalta herännäiskristillisyydellä, jehovilla, new age -hörhöilyillä, mutta myös fundamentalistisella ortodoksisuudella ja islamilla.

Ihminen tarvitsee uskontoa, valtio ei. Uskonnon pitää olla pohjimmiltaan yksityisasia ja lapsia pitää myös suojella siltä.

Jos nyt jotakuta kumminkin kiinnostaa, niin minä en ole ateisti enkä monoteisti. Lienen jonkun sortin buddhalainen, niin kuin Jeesuskin lie ollut. Jeesus muuten saattaa olla jo palannut. Näistä ajatuksista kumpuavat vaatimukseni panna epäonnistuneet uskonnonvapaus- ja hautaustoimilait uusiksi:

Uskonnonopetus ei missään nimessä kuulu valtion ja kunnan rahoitettavaksi. Eivät edes teologiset tiedekunnat. Kaikkien uskontokuntien pitää voida rakentaa uskonnonharjoituspaikkoja tai hautausmaita täysin yhtäläisin ehdoin. Rahoituksen kerääminen ei missään nimessä kuulu valtiolle tai kunnalle, mutta en vastusta tonttimaan lahjoittamista, kunhan se on tasapuolista.

Patentti- ja rekisterihallituksella on kohtuuton uskontotieteellinen valta päättää, mikä on oikea uskonto. Lakiin on kirjoitettu lukuisia epämääräisiä vaatimuksia, jotka antavat hyvät edellytykset viranomaismielivallalle ja -simputukselle.

Täten kutsun paremman tulevaisuuden toivossa kaikki todellisen uskonnonvapauden kannattajat seuraamaan minua ja perustamaan kanssani uutta ja ajanvaatimuksiin vastaavaa uskontoa! Rummunpärinää… Näetkö jo valoa, kimallusta ja… totuuden?!

EUROVIISU-USKONTO

Perustakaamme euroviisu-uskonto!

Kaikkein pyhimpinä ellei ainoina pyhinä kirjoina voidaan pitää Eurovision laulukilpailujen pistetaulukoita. Niistä voidaan tehdä loputtomia tulkintoja, pohtia mennyttä ja nykyistä ja ennustaa tulevaa. Astrologia, kahvinporot tai Helsingin raitiovaunut tietysti ajavat saman asian.

Tietysti myös Eurovision laulukilpailuun liittyvät video- ja äänitallenteet ovat pyhiä ja ne pitää vapauttaa kaikesta tekijänoikeudellisesta säätelystä.

Koko instituution tavoite on tietysti ollut kansojen välisen rauhan edistäminen ja monet euroviisulaulut kertovatkin rauhasta ja rakkaudesta. Euroviisu-uskonto luo jännittävän ikkunan kansojen väliseen dynamiikkaan, suorastaan ikuiseen maalliseen taisteluun: siinä kansallisvaltiot hyvässä järjestyksessä heiluttelevat omia lippujaan ja kertovat kuka leikkii kenenkin kanssa. Väitöskirjoja on jo tehty, nyt on euroviisuteologian aika!

Euroviisu-uskonto on myös suuri marttyyriuskonto. Etenkin ortodoksieuroviisulaiset eli todelliset peruseuroviisulaiset ovat tiukasti sitä mieltä, että vuonna 1999 saatana saapui euroviisuihin ja pitää instituutiota vankinaan. Tärkein merkki tästä on siirtyminen elävästä orkesterista taustanauhoihin sekä julkinen homoilu, jota euroviisut edistävät. Monet heistä pitävät ruotsalaista Svante Stockseliusta saatanan ruumiillistumana. Voi olla, että hänen takanaan todellisuudessa hääräsi saksalainen Jürgen Meier-Beer. Natsitaustat ovat tutkimatta. Pieni demoni oli myös suomalainen Kjell Ekholm (Rasistinen Kansan Puolue/Finlands Svenska Telesatanism).

Myöhäisherännäiset ja nuoremmat euroviisulaisetkin voivat kokea tulevansa vuodesta toiseen eri tavoin huijatuksi äänestyksissä ja kansallisissa karsinnoissa. Heidän marttyyriytensa on sukua nationalistis-juutalaisella marttyyriydelle. Esimerkiksi vuonna 2003 Iso-Britannian jäädessä nollajumboksi, laajat kansanjoukot kokivat sen olleen kosto Iso-Britannian osallistumisesta Irakin sotaan.

Eräs suurimpia pyhimyksiä on tietysti australialaissyntyinen, irlantilainen Johnny Logan: kolminkertainen voittaja on systemaattisesti moittinut orkesterin puutetta ja on toisaalta gay-väen suosikki. Myös Pyhä Ralph ja Pyhä Lys Assia ovat suosituimpia pyhimyksiä.

Tulkaa tykömme! Ding-dinge-dong, hallelujah, viva la Diva!