Jari Leino

Kaikki eduskuntapuolueet suhtautuvat myönteisesti Yleisradion uuteen rahoitusmalliin, uutisoi YLE tyytyväisenä. Yleisradion rahoitus vastedes Yle-verolla on hyväksytty kaikissa eduskuntaryhmissä. Asia siirtyy valtioneuvoston käsittelyyn. Lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta.

Toivottavasti asian lopullisessa käsittelyssä eduskunnasta löytyy edes yksi rohkea kansanedustaja, joka tekee vastaehdotuksen ja toinen joka kannattaa sitä, jotta asiasta tulisi äänestys. Nyt näyttää siltä, että YLE-vero hyväksytään ilman keskustelua ja ilman äänestystä yksimielisesti.

Monilla yksittäisillä kansanedustajilla luulisi olevan hyviä syitä vastustaa veronmaksajilta otetulla pakkoverolla rahoitettua propagandakoneistoa. Toisaalta kaikilla eduskuntapuolueilla on hyvä syy pitää YLE:n rahoitus vähintään entisellä tasollaan, koska YLE:n tarjoamat hallintoneuvostopaikat ja muut suojatyöpaikat ovat osa sitä saalista, jonka eduskuntakuntapuolueet aina vaalien jälkeen keskenään jakavat. Erityisen tärkeä YLE on sosiaalidemokraateille.

Mediassa on esitetty erilaisia laskelmia, joilla yritetään todistaa, että YLE-vero on monille ihmisille entiseen verrattuna itse asiassa halvempi ratkaisu kuin TV-lupamaksu. Tämä on kuitenkin väärä ajattelutapa, koska kaikkein epäoikeudenmukaisimmin uusi YLE:n pakkovero kohtelee niitä, jotka eivät aiemmin ole joutuneet maksamaan mitään, koska heillä ei ole ollut televisiota.

Pelkän opintorahan ja -lainan varassa kärvistelevät opiskelijat on vapautettu YLE-verosta. Vero iskee vasta, kun yhdistetyt ansio- ja pääomatulot ylittävät 7 813 euroa. Tällöin YLE-vero on 50 euroa. Vero kasvaa tulojen mukana, ja täydet 140 euroa pitää maksaa yli 21 875 euron vuosituloista.

Kaikkein pienituloisimmille ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille YLE-vero on armoton leikkaus jo ennestään vaatimattomaan tulotasoon: uusi hallitus antaa peruspäivärahan varassa oleville 100 euron korotuksen ja ottaa toisella kädellä 4 euroa pois YLE-veroon. Jos peruspäivärahan varassa oleva ihminen tienaa noin 8 000 euroa vuodessa, hän ei maksa valtionveroa lainkaan. Kunnallisveroa hän maksaa noin 690 euroa vuodessa. Hän maksaa siis 690 euroa kaikista käyttämistään kunnallisista palveluista, kuten terveydenhuollosta, teiden kunnossapidosta, kirjastoista, urheilukentistä jne. ja sen lisäksi 50 euroa YLE-veroa.

Työssäkäyville kansalaisille 280 euron YLE-vero kahden aikuisen perheeltä on vain yksi uusi piikki siinä ruoskassa, jolla hallitus yrittää nylkeä viimeisenkin palan turpeeseen sidotun maaorjan (tai nykymuodossaan 30 vuoden asuntolainaan sidotun palkkatyöläisen) selkänahasta. Muita tähän mennessä toteutettuja toimenpiteitä ovat sähköveron korotus, polttoaineveron korotus ja lukuisat muut maksut ja veronkorotukset, jotka iskevät kipeimmin sellaisiin ihmisiin, jotka haluavat asua omakotitalossa ja käydä töissä ehkä vähän kauempanakin. Onneksi hallituksen ideat eivät lopu vielä tähän, vaan suunnitteilla on ainakin kilometrikorvausten ja ilmeisesti myös työssäkäyntimatkojen verovähennysten alentaminen, jotta kaikille tulisi varmasti selväksi, että työnteko ei kannata.

Kaikkein kipeimmin uusi YLE-vero iskee yrittäjiin, jotka joutuvat maksamaan 280 euron perhekohtaisen maksun lisäksi myös yrityskohtaisen YLE-veron, jos yrityksen liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa. Siis liikevaihto, ei liikevoitto. Liikevaihtorajat Yle-verolle on määritelty niin, että yli 400 000 euron liikevaihdolla vero on 317 euroa ja yli miljoonan euron yrityksille vero on 634 euroa. Yli 400 000 euroa liikevaihtoa tekeviä yrityksiä on Suomessa noin 46 000 kappaletta. Kaikilla näistä ei välttämättä ole tähän mennessä ollut ensimmäistäkään televisiota.

Kaikkein lempeimmin YLE-vero kohtelee yli miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä suuryrityksiä. Yli miljoonan euron liikevaihdolla vero on 634 euroa. Yksi maksu per yritys riittää. Eli jos hotellissa on lukuisia televisioita, yritys maksaa vain yhden Yle-veron. Tämä on suuri helpotus isoille hotelleille, jotka ovat aiemmin joutuneet maksamaan majoitushuoneissa olevista televisioista yhden tv-maksun jokaisesta neljän television erästä. Jos hotellissa on sata televisiota, tv-maksu on 6375 euroa mutta uusi YLE-vero vain 634 euroa.

Koska politiikassa vaaditaan aina vaihtoehtojen esittämistä, esitän nyt kaksi vaihtoehtoa, joilla YLE:n rahoitus voitaisiin järjestää oikeudenmukaisemmalla tavalla:

- Jos antenniverkko Digita oltaisiin aikoinaan jätetty myymättä pilkkahinnalla yksityisille, sen tuottamilla verkkomaksutuloilla voitaisiin rahoittaa nykyistä jonkin verran pienemmän YLE:n lakisääteinen toiminta. Tällöin rahat tulisivat kaupallisilta tv-yhtiöiltä.

- Suoran demokratian mukainen ratkaisu olisi YLE:n ohjelmien laittaminen maksukortille. Tällöin kuluttajat voisivat hyvin konkreettisesti äänestää, millaisia ohjelmia he haluavat tukea. Uskon, että ainakin ruotsinkieliset katsojat huudattaisivat maksukorttiaan FST:n kanavilla aamusta iltaan. Ja Tampereen iki-ihana Pikkukakkonen tuottaisi varmasti omansa takaisin. Toisaalta voisi käydä ilmi, että YLE:llä on myös paljon sellaisia ohjelmia, joista kukaan ei todellakaan halua maksaa yhtään mitään.

Pelkkä ohjelmien saatavuus langattomassa verkossa ja netissä ei ole mikään peruste sille, että kaikkien veronmaksajien tulisi osallistua niiden kustantamiseen. Verkoissa on nykyään ilmaiseksi tarjolla kaikenlaista muutakin sisältöä, jonka tarjonta perustuu joko mainostuloihin tai vapaaehtoisuuteen. YLE:n pakkovero on pakkojäsenyys, jollaisia ei pitäisi enää säätää uusia, vaan entisiäkin olisi syytä karsia.